Ovatko tavoitteesi todella omiasi?

Tavoitteellisuutta pidetään usein hyveenä – merkkinä kunnianhimosta, tehokkuudesta ja itsensä kehittämisestä. Mutta oletko koskaan pysähtynyt miettimään, mistä tavoitteesi todella kumpuavat? Mikä sinua ohjaa, ja kenen tarinaa oikein elät?

Sosiaalisaatio ja roolien vaikutus

Meidät kaikki opetetaan lapsesta saakka noudattamaan sosiaalisia sääntöjä. Tämä tapahtuu sosialisaation kautta: opimme, millainen käytös hyväksytään missäkin tilanteessa, ja mitkä roolit toimivat parhaiten eri ympäristöissä. Työpaikoilla, harrastusporukoissa ja muissa yhteisöissä kehittyy oma, usein sanaton sosiaalinen koodisto. Niissä hyväksytyksi tuleminen tarkoittaa tiettyjen sääntöjen ja roolien omaksumista – tämä tapahtuu useimmiten tiedostamatta.

Roolit eivät ole tyhjiä kuoria. Ne kantavat mukanaan tietyn sosiaalisen ryhmän arvoja, normeja ja odotuksia. Esimerkiksi työelämässä "esihenkilön" rooli voi merkitä yhdessä yhteisössä oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon vaalimista, toisessa taas tulosvastuuta ja innovaatiota. Roolit siis synnyttävät tavoitteita, jotka tuntuvat ja vaikuttavat henkilökohtaisilta – mutta kuinka henkilökohtaisia ne lopulta ovat?

Menneisyys muokkaa ajattelua tulevaisuuteen

Silvia Gherardi, organisaatiotutkimuksen professori, on todennut, että tietäminen syntyy sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja menneisyyden yhteisten tekojen seurauksena. Tämä tarkoittaa sitä, että myös ajattelumme pohjautuu suurelta osin (ellei kokonaan) menneisiin kokemuksiin. Me emme vain kehitä ajatuksia irrallaan ympäristöstämme, vaan ajattelumme ja tavoitteemme tulevaan ovat kiinnittyneet kulttuuriseen ja yhteisölliseen historiaan - yhteiseen tekemiseen, tuntemiseen ja jakamiseen.

Elämän käsikirjoitus

Transaktioanalyytikko Eric Berne esitti, että meillä kaikilla on elämäämme liittyviä käsikirjoituksia – tarinoita, jotka ohjaavat valintojamme. Nämä käsikirjoitukset syntyvät vuorovaikutuksessa toisten ihmisten ja yhteiskunnan kanssa. Meidät "koodataan" jo lapsena tietynlaiseen roolien ja tavoitteiden maailmaan, jossa hyväksyntä ja torjunta liittyvät keskeisellä tavalla suorituksiimme.

Jotkut meistä oppivat lukemaan organisaatioiden menestyskertomuksia ja toimimaan niiden mukaisesti. He osaavat suunnata uransa tiettyjen käsikirjoitusten mukaan, ostavat käsikirjoituksen roolien mukaiset tavoitteet – ja etenevät. Mutta mitä tapahtuu niille, jotka eivät osaa tai halua toimia näin?

Motivaatio ja ryhmään kuuluminen

Decin ja Ryanin itseohjautuvuusteoria korostaa kolmea psykologista perustarvetta: autonomiaa, kyvykkyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Juuri jälkimmäinen – halu kuulua joukkoon – selittää paljon tavoitteellisesta käyttäytymisestämme. Usein emme tavoittele asioita vain itsellemme, vaan päästäksemme lähemmäs jotakin yhteisöä tai säilyttääksemme paikkamme siinä.

Meistä tulee osa porukkaa, kun jaamme sen arvot ja tavoitteet. Porukan säännöt muuttuvat hiljalleen yksilöllisiksi tavoitteiksi – ja saatamme jopa uskoa, että ne ovat alun perin olleet omiamme.

Kuka todella tavoittelee?

Kun tavoittelet suurempaa palkkaa, ylennystä, itsevarmuutta tai tehokkuutta – mitä oikeastaan tavoittelet? Ovatko nämä aidosti sinun halujasi, vai heijastumia jostain opitusta käsikirjoituksesta? Ehkä elämäsi eri roolien tarkastelu auttaa sinua tunnistamaan, mitä "koodia" ajat tällä hetkellä elämässäsi. Tulevaisuus lienee todellisuudessa tuntematon? Ehkä vain teemme sitä tutummaksi itsellemme noudattamalla jo tunnettuja elämän käsikirjoituksia välttääksemme vastuuta valinnastamme.

Sininen vai punainen pilleri?

Matrix-elokuvassa päähenkilölle tarjotaan kahta vaihtoehtoa: sininen pilleri vie takaisin tuttuihin harhoihin, punainen paljastaa karun totuuden. Jos nyt katsot elämääsi – tavoitteitasi, urapolkuasi, haaveitasi – kumpi pilleri olisi sinun valintasi?