Työllisyys ei ole vain kustannus – se on mahdollisuus rakentaa paikallistaloutta

Tiesitkö, että kunnat joutuvat maksamaan sakkoja, mikäli ne eivät onnistu työllistämään alueensa asukkaita? Työttömyys maksaa esimerkiksi Vihdin kunnalle useita miljoonia euroja vuosittain. Ja tämän lisäksi päälle tulevat vielä epäsuorat sote- ja hyvinvointikustannukset, joita pitkäaikaistyöttömyys synnyttää.

Työllisyyspalveluiden siirtyminen kuntien vastuulle on merkittävä rakennemuutos. Se tuo mukanaan paineita, mutta myös mahdollisuuksia: kunnat voivat nyt aktiivisesti kehittää paikallistalouden ekosysteemejä, jotka tukevat sekä asukkaiden hyvinvointia että alueen elinvoimaa.

Kävin äskettäin Salossa tutustumassa, miten siellä työllisyystoiminta on järjestetty yrityslähtöisesti. Yhteiskunnallinen yritys Salon Kolmituote Oy on onnistunut yhdistämään työllistämisen ja liiketoiminnan: kaupunki rahoittaa osaltaan toimintaa, ja vastineeksi se saa hyvinvointipalveluita asukkaille sekä työvoimapalveluita mikro- ja pk-yritysten tarpeisiin.

Vihdissäkin on nyt mahdollisuus rakentaa vastaavaa, kestävää ja vastuullista mallia. Käytännössä se edellyttää kunnalta työntekijöitä, joilla on osaamista työllisyyspalveluiden järjestämisestä. Vihdin kierrätyskeskus Viki oli aikoinaan hyvä esimerkki paikallisesti vaikuttavasta toiminnasta – nyt tarvittaisiin sen päivitetty versio vastaamaan nykyhaasteisiin. Navigaattori-hanke voisi tuoda juuri tätä konseptiosaamista kuntaan.On hyvä muistaa, että pitkäaikaistyöttömyyteen liittyy erityisiä haasteita. Niiden ratkaisemiseksi tarvitaan pitkäjänteistä paikallistalouden ekosysteemin rakentamista, koordinointia ja yhteistyötä.Työn tekeminen ja teettäminen on monimuotoista. Kaikki eivät kykene kahdeksan tunnin työpäivään – mutta kaikki yritykset eivät myöskään tarvitse kokoaikaista työvoimaa. Juuri tähän kohtaantohaasteeseen kuntien on nyt kyettävä vastaamaan.